Metsätiet ja hakkuualueet saartavat Peurakairan aluetta idässä ja etelässä. Myös alueen sisälle on rakennettu teitä, vaikka kaikkia
niistä ei onneksi ole vielä ehditty hakkuisiin käyttää. Viimeinen osuus Peurakairan keskelle johtavasta tiestä rakennettiin 1990-luvulla.
Tie päättyy Sarviselän laitaan kahden kilometrin päähän Hammastunturin erämaan rajasta.

Peurakairan jatkona idässä sijaitseva Katramoroston alue on jo
osittain hakkuilla pirstottu. Kuitenkin myös siellä on vielä
arvokasta vanhaa metsää suhteellisen yhtenäisenä kokonaisuutena
jäljellä. Itse Peurakairan ydinalue on säilynyt käytännössä täysin
hakkaamatta.

Metsähallitus on suunnitellut hakkuita Peurakairan alueen keskelle
ainakin Sarviselkään, Häntävasanpaloon ja Tämäkän alueille sekä
itäosaan Katramorostoon.

Alueiden metsistä suurin osa luokiteltu ns. talousmetsiksi, joissa
hakkuut ovat mahdollisia.

Metsähallitus on suunnitellut hakkaavansa alueelta 25 000 - 30 000
kuutiota vuodessa, eli Peurakaira-Katramorosto syöttäisi
metsäteollisuuden loputonta puunkäyttöä mitättömällä 1-2
rekkakuormallisella päivässä. Pinta-alallisesti se kuitenkin
tarkoittaa ainakin 500 metsähehtaarin hävittämistä. Huomioiden
hakkuiden pirstovan vakutuksen, voidaan arvioida että hakkuilla
pilattaisiin vuodessa noin 1000 hehtaarin ala. Peurakairan-
Katramoroston poronhoidolle ja luonnonsuojelulle arvokkaasta alueesta
noin 10 000 hehtaaria on hakattavissa olevaa metsää. Metsähallitus
tuhoaisi tämän alueen kymmenessä vuodessa. Metsä on kasvanut alueella
luonnontilassa tuhansia vuosia.