Sámi bálggus lea Soađegili gieldda dávveosis. Dat lea okta Suoma stuorámus bálgosiin. Bálgosa viidodat lea 4550 njealjehaskilomehtera, ja dan boazolohku lea 8000. Bálggus gullá sámiid ruovttuguvlui. Eatnaša bálgosa bohccuin eaiggáduššet sápmelaččat, geat ásset Vuohčus. Bálgosis leat badjel 150 boazoeaiggáda. |
Boazodoallu lea guovllu deháleamos ealáhus. Boazodollui laktása maid sámi duodji ja earáge sámi kultuvra. Boazodoallu lea Vuohčus maid dehálaš ásaiduhtti. Bálgosis leat sullii 50 dálu, maid leat huksen boazo- dahje luondduealáhusdállun. Eanaš dáluin leat Vuohču gilis.
Sámi bálgosa guohtuneatnamat leat geahppánan sakka 1950-logu rájes, dasgo eará eanageavahanvuogit leat viidon guohtuneatnamiidda. Stuorámus váikkuhusat leamaš Lokka ja Porttipahta dahkujávrriid ja Vuohču kánála huksemis. Guohtuneatnamiid leat gáržžidan maid dahkujávrriid huksenbargguide laktásan vuovdečuohppamat. Maŋŋelis guohtumiid leat gáržžidan viiddis vuvddiid čuohppan ja eatnamiid plogen Meahciráđđehusa doaimmas. Dasa lassin turisma, golleroggan ja málbmaohcan leat hehtten boazodoalu. Bohccuid guohtumiid hedjoneapmi ja massin leat dagahan stuorra ekonomálaš vahágiid ealáhussii.
Peurakaira lea erenomáš dehálaš dálveguohtun Sámi bálgosa bohccuide.
---
Boazodoallolágá 2 §:
" Dán láhkii gulli gártii lea merkejuvvon rádji, man davábeallái báhcci
stáhta eatnamat leat erenoamažit oaivvilduvvon boazodoalu várás. Doppe ii oaččo geavahit eatnama nu ahte dat headušta sakka boazodoalu. "